En ole kissa, mutta tiedän taatusti, miltä tuntuu kun yrittää oksentaa suurta karvamöykkyä ulos elimistöstään. Se möykky pyörii suolistossa edestakaisin, eikä suostu poistumaan vaikka kuinka kakoisi.
Toisin kuin kissalla, minulla karvapallo on henkistä laatua. Ja kun se pääsee elimistööni se todella häiritsee arkeani päivästä toiseen. Juuri tällä hetkellä vatsassani pyörii jättimäinen karvapallo, joka lamaannuttaa minut täysin ja saa minut käpertymään sohvalle itsesäälipeiton alle.
Jättimäinen karvapallo sai alkunsa perjantaina hävitettyäni työpaikan "lankakerän". Ja tämä kissa on nyt juossut ympäri reviiriään etsien tätä kadonnutta lankakerää. Kerä on edelleen kateissa ja jossakin tuolla elää rotta: valmiina puremaan kissalta hännän poikki.
Ja kissa vain nielee lisää karvaa ja pallo kasvaa.
Elainlaakariin.fi -sivustolla kerrotaan myös: Useimmiten kissa oksentaa karvapallot ulos.
Ja pakkohan minun on tähän uskoa, kokemusta kun on. Siispä nyt odotamme, että tämäkin pallo, joka minua juuri nyt kiusaa poistuu elämästäni ja jää osaksi menneisyyttä.
Ja siihen asti tukenani ovat onneksi ystävät, ja aina yhtä turvallinen kissaemo.
 |
| Tukea ja turvaa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti